Kansalaistamisen kuusi yleistä edellytystä

Tavallisessa kansalaistamisessa hakijan on lähtökohtaisesti täytettävä seuraavat kuusi edellytystä (Tokion oikeusvirasto: kansalaistaminen ja kansalaisuuslain 5 §).

① Asumisedellytys (vähintään 5 vuotta)

Kansalaistamishakemuksen tekemiseen mennessä hakijan on täytynyt asua Japanissa yhtäjaksoisesti vähintään viisi vuotta. Asumisen on oltava laillista, joten hakijalla on oltava asianmukainen oleskelustatus. Lähtökohtana on, että Japani on hakijan varsinainen elämän keskus.

※Jos hakijalla on erityinen yhteys Japaniin, esimerkiksi hän on Japanin kansalaisen puoliso, syntynyt Japanissa tai ollut aiemmin Japanin kansalainen, asumisajan vaatimus voi tietyissä tapauksissa lyhentyä kolmeen vuoteen tai yhteen vuoteen (helpotettu kansalaistaminen, ks. jäljempänä).

② Toimintakykyedellytys (vähintään 18 vuotta)

Hakijan on oltava vähintään 18-vuotias ja lisäksi täysi-ikäinen myös kotimaansa lain mukaan. Japanissa täysi-ikäisyyden ikäraja on ollut 18 vuotta huhtikuusta 2022 alkaen.

③ Hyvämaineisuusedellytys

Hakijalta edellytetään hyvää nuhteettomuutta. Arvioinnissa otetaan kokonaisuutena huomioon esimerkiksi rikoshistoria, rikosten laatu, verojen maksutilanne ja se, onko hakija aiheuttanut haittaa yhteiskunnalle. Liikennerikkomukset tai maksamattomat verot voivat vaikuttaa käsittelyyn. Vähäiset rikkomukset eivät aina estä hakemuksen vastaanottamista tai luvan myöntämistä, mutta käytäntö vaihtelee rikkomuksen sisällön ja määrän mukaan. Siksi on suositeltavaa keskustella asiasta etukäteen oikeusviraston kanssa.

④ Toimeentuloedellytys

Hakijan on pystyttävä elämään Japanissa joutumatta taloudellisiin vaikeuksiin. Tätä edellytystä arvioidaan saman talouden perheyksikön perusteella. Vaikka hakijalla itsellään ei olisi tuloja, edellytys voi täyttyä, jos puolison tai muun sukulaisen varat tai osaaminen mahdollistavat vakaan elämän. Kansalaistaminen on monissa tapauksissa mahdollista, vaikka säästöjä tai kiinteää omaisuutta olisi vähän, jos tavanomaiseen elämään riittävät tulot tai varat ovat olemassa.

⑤ Kaksoiskansalaisuuden ehkäisemistä koskeva edellytys

Kansalaistamista hakevan on oltava kansalaisuudeton tai pääsääntöisesti menetettävä aiempi kansalaisuutensa kansalaistamisen seurauksena. Poikkeuksellisesti lupa voidaan myöntää, vaikka tämä edellytys ei täyttyisi, jos hakija ei voi omasta tahdostaan luopua aiemmasta kansalaisuudestaan (kansalaisuuslain 5 § 2 momentti).

⑥ Perustuslain noudattamista koskeva edellytys

Kansalaistamista ei myönnetä henkilölle, joka suunnittelee tai kannattaa Japanin hallituksen väkivaltaista tuhoamista, tai joka on perustanut tällaista toimintaa harjoittavan järjestön tai liittynyt siihen.

Japanin kielen taito

Laissa ei ole nimenomaista säännöstä kielitasosta, mutta hakijalta edellytetään yleensä arkielämässä riittävää japanin kielen taitoa, mukaan lukien keskustelu sekä lukeminen ja kirjoittaminen. Käytännön viitekohtana pidetään usein vähintään Japanin alakoulun 2.–3. luokan tasoista luku-, kirjoitus- ja keskustelutaitoa.

Kun edellytyksiä lievennetään (helpotettu ja erityinen kansalaistaminen)

Ulkomaalaisille, joilla on erityinen yhteys Japaniin, kuten Japanissa syntyneille henkilöille, Japanin kansalaisen puolisolle, Japanin kansalaisen lapselle tai aiemmin Japanin kansalaisuuden omanneelle henkilölle, osa edellä mainituista kansalaistamisen edellytyksistä voi lieventyä (kansalaisuuslain 6–8 §).

Esimerkiksi Japanin kansalaisen puolisolla asumisedellytys voi lyhentyä, jos hänellä on ollut osoite tai asuinpaikka Japanissa yhtäjaksoisesti vähintään kolme vuotta ja hänellä on nykyisin osoite Japanissa, tai jos avioliitosta on kulunut kolme vuotta ja hän on asunut Japanissa yhtäjaksoisesti vähintään vuoden. Japanin kansalaisen lapselta (adoptiolasta lukuun ottamatta) tai henkilöltä, joka on menettänyt Japanin kansalaisuuden, ei joissakin tapauksissa edellytetä tiettyä asumisaikaa tai toimeentuloedellytystä. Tarkista oma tilanteesi toimivaltaisesta oikeusvirastosta tai alueellisesta oikeusvirastosta.

Kansalaistamislupahakemuksen tekeminen (virallinen menettely)

Jos kansalaistamista hakeva henkilö on vähintään 15-vuotias, hakijan on itse käytävä toimivaltaisessa oikeusvirastossa tai alueellisessa oikeusvirastossa. Jos hakija on alle 15-vuotias, hakemuksen tekee laillinen edustaja, kuten huoltaja tai edunvalvoja. Hakemus on tehtävä kirjallisesti. Hakemuslomake on saatavilla hakemuksen vastaanottavassa virastossa, ja siihen liitetään asiakirjat, joilla osoitetaan kansalaistamisen edellytysten täyttyminen, henkilösuhteita koskevat asiakirjat sekä muut tarvittavat selvitykset. Tarvittavat asiakirjat vaihtelevat yksilöllisen tilanteen mukaan, joten ota etukäteen yhteyttä hakemuksen vastaanottavaan oikeusvirastoon tai alueelliseen oikeusvirastoon (oikeusministeriö: kansalaistamislupahakemus).

Käsittely kestää usein noin puolesta vuodesta kahteen vuoteen. Kun lupa myönnetään, siitä julkaistaan ilmoitus virallisessa lehdessä, ja kansalaistamisen vaikutus alkaa ilmoituspäivänä.

Lähteet ja viralliset linkit

• Tokion oikeusvirasto: kansalaistaminen
• Oikeusministeriö: kansalaistamislupahakemus
• Oikeusministeriö: kansalaisuus Q&A
• Japanin hallinnollisten asiantuntijoiden liitto: kansainväliset asiat (Japanin kansalaisuuden hakeminen)

Toimistomme prosessi kansalaistamislupaan asti

1. 1. Ota yhteyttä verkkosivuston kautta

   Puhelinnumero 090-3676-8204 tai sähköposti miyazaki@visa-agent.net

2. 2. Vastaamme yhteydenottoon

3. 3. Ensimmäinen tapaaminen (maksullinen alkuneuvonta)

   Kerro meille sinulle sopiva ajankohta.

4. 4. Tarjouksen laatiminen

   Kuulemme tilanteesi tapaamisessa ja laadimme työn kulun sekä tarjouksen.

5. 5. Toimeksiannon hyväksyminen

   Tarkistat esitetyn tarjouksen, minkä jälkeen selitämme tulevan aikataulun.

6. 6. Aloitusmaksun maksaminen

   Palkkio maksetaan kokonaisuudessaan työn alkaessa.

7. 7. Hakemusasiakirjojen tarkistaminen oikeusvirastossa

8. 8. Toimitettavien asiakirjojen kerääminen ja laatiminen

9. 9. Asiakirjojen toimittaminen ja käsittelyn alkaminen

10. 10. Virkailijan haastattelu hakijan kanssa

11. 11. Käsittely ja päätös luvasta tai hylkäämisestä

12. 12. Oikeusviraston ilmoitus luvasta tai hylkäämisestä